Lokakuu ja positiivinen palaute

Niin se lokakuu vierähti hujauksessa ohi ja ollaan marraskuun puolella ja lähempänä Joulua. Mie rakastan siis Joulua, en sitä hössötystä, vaan Joulun tunnelmaa ja läheisten kanssa vietettyä aikaa. Jouluradiokin alkoi eilen kuulumaan...Niko kyllä uhkasi, että säätää autossa niin, ettei sitä pysty sinne kanavapaikoille tallentamaan. Kotona eilen jo tallensin keittiöradioon oikean taajuuden. 😀 Joululaulut on miusta ihania ja soittelin niitä pianollakin jo viikonloppuna, pakko vähän jo harjoitella, jotta voi joulukuussa sitten tykittää ihan urakalla. Jätän tässä kirjoituksessa Joulu aiheen tähän ja teen siitä lähempänä Joulua oman kirjoituksen.

Mutta niin se lokakuu...sehän meni töissä ollessa ja opiskellessa, kaiken yhdistäminen on sujunut paremmin kuin hyvin. Opinnot ovat edenneet ja viime viikolla, kun oli syysloma sain palautettua kahden kurssin tehtävät ja tällä viikolla tehnyt kahden muun kurssin tehtäviä iltaisin.Töiden alettua se motivaatiokin on kasvanut enemmän opintojen suhteen ja muutoinkin oma mieli on enemmän tasapainossa, kun pääsee säännöllisesti kotoa pois, alkoi ne seinät vähän kaatua päälle, kun kaikki tapahtui taas kotona. Töissä olen edelleen viihtynyt todella hyvin ja ennen syyslomaa meillä oli esimiehen kanssa tapaaminen, jossa sain kehuja ja hän totesikin "olet nainen oikealla paikalla." Huomasin, että ihan meinasin herkistyä ja muutoinkin positiivisen palautteen vastaanottaminen on miulle vaikeaa. Eräs opettaja kysyi ennen lomaa myös "tuutko ens syksynäkin töihin, jos töitä täältä tarjotaan?" Johon vastasin, että "kyllähän mie voisin tulla." 🙂

Olen lokakuussa myös käynyt salilla reenamassa kaksi kertaa PT:n kanssa ja hänkin on kehnut minua ja siinäkin huomasin, miten meni vaikeeksi niitä kehuja kuunnellessa. Hää sanoikin miulle "sie vähän aliarvioit itseäsi ja omia lihasvoimia." Myönnän niin tekeväni ja myönnän myös aliarvioivani muissakin asioissa, vois ehkä muuttaa sen suhteen tapoja. Se onkin sitten paljon helpommin sanottu kuin tehty. Mutta tätä lähdetään siis työstämään. 

Niin ja sattuihan meille syyslomakin tuohon lokakuun viimeiselle viikolle, se meni suurimalta osin kotosalla, loma alkoi ystävän 3-kymppisillä, josta lähdin jo ajoissa kotiin, mikä oli todella hyvä ratkaisu.  Käytiin myös lasten kanssa HopLopissa ekaa kertaa näin korona-aikana, satuttiin vielä hyvään aikaan, eikä ollut ruuhkaa. Tapasin myös kahta rakasta ystävääni, jotka ovat myös miun kaasoja ensi vuoden elokuun häissä. Vanhempi lapsista oli pari yötä Lahdessa/Sysmässä mökillä miun vanhempien kanssa, joten nuorempi sai miulta kahden keskistäaikaa. Yritin myös nukkua univelkoja pois, se ei ihan onnistunut, mutta melkein. 😀 Loma päätettiin lauantaina Nikon kanssa Saipan peliin, joka oli myös Ville Kohon juhlaottelu, siellä oli tunnelma katossa ja muutama herkistymisen kyynel tuli vuodatettua. Pelin jälkeen Niko laittoi meille uunifetapastaa ja käytiin Imatralla laulemassa karaokea, mutta täytyy sanoa ettei nuo ns. erityis(halloween) viikonloput baarissa/pubissa oo minuu varten ja siksi myö poistuttiinkin puolen yön jälkeen kohti kotia. Mutta oli kiva päästä laulamaan, karaoke on ollut miulle aikanaan laskettelun lisäksi henkireikä ja tunteiden purkamis paikka, se vain on vähän jäänyt vähälle. 

Paluu arkeen tapahtui eilen maanantaina(1.11) oikein hyvin ja arkeen paluu oli odotettu.   Tänään oli myös ohjauskeskustelu opintoihin liittyen ohjaavanopettajan kanssa ja hältäkin tuli jälleen postiivista palautetta, kuinka opinnot on edenneet hyvin ja miun tilanne on enemmän kuin hyvä. Sain myös tiedon, että saan töistäni kaikki loput harjoittelut, koska kerroin, että kyllä tuo koulumaailma olis se mihin tulevaisuudessakin haluan työllistyä. Tänään ohjauskeskustelun jälkeen nytkähti myös jo oppariasiat eteenpäin ja näyttäisi siltä, että olisi oppariaihekkin valmiina, sitä lähdettäisiin työstämään keväällä eli valmistuminen ensi vuoden joulukuussa näyttäisi vieläkin todellisemmalta. Vaikean vuoden jälkeen nää kaikki hyvät tapahtumat tuntuu kyllä lottovoitolta ja olen todella onnellinen kaikista syksyn aikana tapahtuneista muutoksista. Toivon, että tää hyvä ajanjakso kestää vuoden loppuun asti. Toki elämässä tulee aina vastaan muutoksia, mutta niiden kanssa täytyy sitten vain elää ja sopeutua. 🙂  

Ensi viikolla torstaina onkin suuntana Ruka ja hiihtokoulun koulutus viikonloppu, jonne lähdetään koko perhe, pieni irtiotto tekee varmasti hyvää. Pyrin jatkossa vähän tiivistämään kirjoitustahtia. Tänään oli vielä tarkoitus tehdä yhden kurssin tehtävää eteenpäin, mutta taidan painella kuitenkin saunan lauteille ja jatkaa sitä tehtävää huomenna, kun työt loppuu jo klo 12 ja Eelin haku päiväkodista on vasta välipalan jälkeen ja iltapäivän hääpuvun sovitus siirtyi parilla viikolla. Mukavaa marraskuuta kaikille.